Alaston yhteiskunta Nan Goldinin valokuvassa
![Alaston yhteiskunta Nan Goldinin valokuvassa](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9.jpg)
Nan Goldin on tunnettu amerikkalainen valokuvaaja. Valokuvaaja Larry Clarkin innoittamana hänen teoksensa käsittelevät usein yhteiskuntamme kiistanalaisia aiheita, kuten LGBT-, intiimejä hetkiä, HIV:tä ja huumeidenkäyttöä. Hänen merkittävin teoksensa on vuonna 1986 ilmestynyt The Ballad of Sexual Dependency, joka dokumentoi Goldinin homoseksuaalista alakulttuuria, perhettä ja ystäviä.
Nan Goldin syntyi 12. syyskuuta 1953 Washingtonissa, D.C. Hän kasvoi ylemmän keskiluokan juutalaisessa perheessä Bostonissa, Massachusettsissa. 11-vuotiaana hän joutui kohtaamaan 18-vuotiaan siskonsa ennenaikaisen kuoleman, joka teki itsemurhan. Vuonna 1968, kun hän oli 15-vuotias, hänen koulunsa Satya Community Schoolin opettaja esitteli hänelle kameran.
Katso myös: Essee näyttää Madonnan ennen kuuluisuutta eksklusiivisissa kuvissa![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9.jpg)
Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Bostonissa vuonna 1973 perustui hänen valokuvamatkoihinsa kaupungin homo- ja transsukupuolisten yhteisöjen läpi, jotka hänen ystävänsä David Armstrong esitteli hänelle. Goldin valmistui School of the Museum of the Museum of Fine Artsista Bostonissa/Tuftsin yliopistossa vuosina 1977/1978, jossa hän työskenteli tulosteiden parissa Cibachrome-prosessin avulla.
Valmistuttuaan Goldin muutti New Yorkiin ja alkoi dokumentoida post-punk- new-wave -skeneä ja homoseksuaalista alakulttuuria 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Nan kuvailee valokuviaan "visuaaliseksi päiväkirjaksi". Läheisyyden ja kiintymyksen kautta kirjailija paljastaa haavoittuvuutensa ja oman seksuaalisuuden ihailunsa.
Katso myös: 8 perustavanlaatuista valaistustyyppiä valokuvauksessa![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-1.jpg)
Hänen ikonisin omakuvansa otettiin vuonna 1984, kuukausi sen jälkeen, kun hänen silloinen poikaystävänsä Brian oli pahoinpidellyt hänet. Kuvassa (yllä) taiteilija katsoo suoraan kameraan, kasvoillaan mustelmia ja vasemman silmän valkovuokossa runsaasti verta. Omakuva on otettu, jotta Goldin ei unohtaisi poikaystävänsä väkivallan aiheuttamia vaurioita. Hän suhtautuu yhtä avoimesti läheisten ystäviensä elämään.
"Nämä ovat ystäviäni, tämä on perheeni, tämä olen minä itse, ei ole mitään eroa minun ja sen välillä, mitä kuvaan"."
Goldinia viehättää drag queenien ja transvestiittien maailman glamour. "The Other Side" dokumentoi 20 vuoden ajan valokuvia Goldinin ystävistä drag queeneistä.Kirja on esitetty kronologisessa järjestyksessä, ja siinä esitellään niiden intiimiä elämää, joiden sukupuoli-identiteetti ei vastaa normia.Vuonna 1991 julkaistussa sarjassa "Jimmy Paulette ja Taboo! Undressing" kuvataan kahta miestä heidän sukupuolenmuutoksensa aikana.Kuten Nanin töille on ominaista, tämä paljastumisen hetki esitetään avoimesti ja empaattisesti.
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-2.jpg)
Vuonna 1991 Goldin muutti Berliiniin DAAD-ohjelman (Deutscher Akademischer Austauschdienst) ansiosta. 1996 Whitney Museum of American Artissa järjestettiin Nanin töistä retrospektiivi "I'll be your mirror", joka julkaistiin myös kirjana. 2003 hän aloitti retrospektiivin urastaan kirjalla "The devil's playground" ja vuonna 2006 hänellä oli Matthew Marksin näyttely "Sisters,Saints and sibyls", multimediateos, joka käsittelee hänen sisarensa kuolemaa ja sitä, miten hän käsitteli sitä.
Vuonna 2016 hän julkaisi kirjan "Diving For Pearls", joka käsittelee 40 vuoden ajan hänen henkilökohtaista työtään ja kokoaa yhteen 400 valokuvaa, joista monet ovat uusia, mutta myös sellaisia, joita ei ole koskaan aiemmin julkaistu, jotka on otettu analogisella kameralla ja joissa on "virheitä", kuten kaksoisvalotusta tai leikkuujälkiä negatiivissa. Nimi on kunnianosoitus hänen ystävälleen David Armstrongille, joka tapasi sanoa, että hyvän valokuvan tekeminen on kuin sukellusta.Alla on joitakin Nan Goldinin tuottamia kuvia:
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-3.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-4.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-5.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-6.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-7.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-8.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-9.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-10.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-11.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-12.jpg)
![](/wp-content/uploads/dicas-de-fotografia/2788/k2y9snkia9-13.jpg)